Ihmiskehon ihmeellisyyksiä: tuplaelimiä ja uusia rakenteita

Vaikka luulisi, että ihmiselimistö on jo kokonaan koluttu, viime vuosina tutkijat ovat löytäneet kehostamme uusia rakenteita — tai jopa elimiä. Esimerkiksi vuonna 2020 löytyivät uudet sylkirauhaset, vuonna 2018 välikudos ja vuonna 2016 suolilieve.

Miten uuden ihmisyksilön kehittyessä elimet alkavat muodostua ja miten ne löytävät omille paikoilleen. Tärkeä vaihe alkionkehityksessä on gastrulaatio, jonka aikana elimistön pohjapiirros syntyy. Eteläafrikkalainen kehitysbiologi Lewis Wolpert on todennut: "Elämäsi tärkein tapahtuma ei ole syntymä, häät tai kuolema, vaan gastrulaatio.”

Vaikka yleensä elimet päätyvät ihmisyksilöillä samoille kohdille elimistöä, poikkeuksiakin löytyy. Esimerkiksi osa meistä on tietämättään peilikuvia. Tällöin esimerkiksi maksa on vasemmalla, vaikka se on normaalisti oikealla, ja mahalaukku on oikealla, vaikka se on yleensä vasemmalla. Toisaalta joillekin ihmisille voi kehittyä myös ylimääräisiä elimiä, kuten munuaisia, pernoja tai jopa sukuelimiä.

Elinten selvittämisen ja anatomian historia on osin karmaiseva. Esimerkiksi anatomian uranuurtajan, 1500-luvulla eläneen Andreas Vesaliuksen tiedetään päätyneen ryöstämään hautoja, sillä tutkittavista ruumiista oli pulaa.

Haastateltavana on Helsingin yliopiston kehitysbiologian professori Hannu Sariola. Toimittaja on Mari Heikkilä.