Liikkeen vaikutukset aivoissa ja mielessä

Ihminen on syntynyt liikkumaan. Viimeisten vuosikymmenten aikana olemme vain unohtaneet sen, ja paikallaan oleminen on lisääntynyt. Miten ihminen löytää uudelleen luontaisen liikkeen? Minkälaiset seikat vahvistavat liikkeen syntyä ja ylläpitämistä sekä aivoterveyttä? Kuinka aivojen palkkiojärjestelmä vaikuttaa liikkumiseen?

Siitä tietää liikkeen ja tanssin neurotieteen tohtori Hanna Poikonen. Hän vetää toimittaja Teija Peltoniemelle liikeharjoituksen, johon kytketään tunteet mukaan luonnollisella tavalla. Miten tunteen ottaminen muuttaa liikkumisen luonnetta?

Onko aivojen kannalta väliä käveleekö, juokseeko vai tanssii? Reipas kävely ja juoksu kehittävät aerobista kuntoa, mutta liikkeenä ne ovat jokseenkin monotonisia. Pitääkö liikuntaan ottaa mukaan kognitiivista haastetta, jotta se edistäisi paremmin aivoterveyttä?

”Tanssin askelkuviot haastavat työmuistia ja tarvitaan paljon harjoittelua ennen kuin liike on automaattista. Sen jälkeen liikkeeseen tulee luova puoli mukaan sekä ihmisyyden syvä elementti”, sanoo Hanna Poikonen, joka on vieraileva tutkija ETH Zurichin Sveitsin valtiollisessa teknillisessä korkeakoulussa.