Stressi vanhentaa ja syö ihmistä, vaikka ei heti tapakaan.

Vaikka stressiin ei kuolisi, niin se kyllä vanhentaa. Ja se näkyy myös päälle. Ihmisten stressinsietokyvyssä on suuria eroja ja osa niistä on geneettisiä. Lisäksi lapsuuden ja nuoruuden kasvuoloilla on suuri merkitys. Jos alle 16-vuotias joutuu kokemaan vakavia sairauksia, omia tai vanhempien päihdeongelmia, kuolemantapauksia tai muita raskaita menetyksiä kolmeen otteeseen, niin 30-vuotiaana hänellä on lyhentyneet telomeerit.

Pitkäaikainen stressi tai ahdistuneisuus voivat vanhentaa ja rappeuttaa soluja ja koko ihmistä. Stressi ja ahdistus aiheuttavat luonnollisen fyysisen taistele tai pakene -reaktion. Se on elimistön hälytystila, jossa stressihormoni kortisolin taso nousee ja nostaa verenpainetta, kuivaa suuta ja hiostaa kämmeniä. Hälytystila rasittaa elimistöä, ja pitkään jatkuessaan se syö ihmistä. Toisaalta näyttää siltä, että jos olosuhteet paranevat, niin tilanne voi korjaantua suotuisissa oloissa.

Eri ihmiset rapistuvat hyvin erilaisella nopeudella. Kun ihmis- tai eläinsolut jakautuvat, niin kromosomien päitä suojaavat telomeerit lyhenevät joka jakautumiskerralla. Monilla soluilla on 50-60 jakautumiskertaa ja telomeerit toimivat soluissa ikäänkuin jakautumisten laskureina. Stressi ja ahdistuneisuushäiriö nopeuttavat telomeerien lyhenemistä.

Telomeerien pituudessa on suuria eroja jo syntymästä alkaen, ja lisäksi stressaava tai ahdistava kasvuympäristö voi edistää stressiherkkyyttä ja telomeerien lyhenemistä. Epäterveellisillä elintavoilla telomeerejään voi lyhentää vielä rivakammin.

Kohtalo ei kuitenkaan ole määrätty geeneissä, sillä vanhenemiseen voi aikuisena vaikuttaa itsekin omilla elintavoillaan ja valinnoillaan, toteaa käyttäytymisgenetiikan professori Iiris Hovatta Helsingin yliopistosta. Samat terveelliset elämätavat, joita suositellaan sydän- ja verisuonitautien sekä diabeteksen ennaltaehkäisyyn pätevät tässäkin. Leena Mattila tapasi professori Hovatan Haartman-instituutissa Helsingin Meilahdessa.