Miten meriä tutkitaan ja voidaan tehdä ennusteita merenpinnan korkeudesta vuosisadan loppuun?

Ilmastonmuutoksen aiheuttama mannerjäätiköiden sulaminen ja merten lämpölaajeneminen on jo nostanut ja nostaa edelleen valtamerten pinnan korkeutta. Minkälainen tulvavara rakentamiselle ja muulle rannikon läheiselle toiminnalle on tarpeen Suomen rannikolla? Tällaista tutkimusta tehdään Ilmatieteen laitoksen merentutkimusyksikössä. Menneisyyden vedenkorkeusmittaukset antavat aineistoa malleihin ja menetelmiin, joiden avulla tehdään ennusteita tulevasta. Mikä on tilanne vuonna 2050 tai 2100? Väitöskirjatutkija Ulpu Leijala on mukana tällaisessa tutkimuksessa.

Entä kuinka hyvin meren hydrodynaamiset prosessit tunnetaan, jotta tietoa voidaan sovittaa malleihin ja tehdä arvioita tulevasta? Tästä tietää professori Petteri Uotila Helsingin yliopistosta. Hän opettaa ja tutkii fysikaalista meritiedettä. Uotilan mielestä tällainen tutkimus palvelee yhteiskuntaa – ovathan meret iso vesimassa. Rannikoilla ja niiden välittömässä läheisyydessä elää miljardeja ihmisiä. Uotila tuntee hyvin tutkimustensa perusteella arktisten alueiden meren toimintaa ja sen vaikutusta merenpinnan vaihteluihin. Havaintoja meristä on vähän ja varsinkin polaarialueilta.
Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Kuvassa Perito Morenon jäätikkö Argentiinassa. (Insignis Photography / Alamy / All Over Press)