Tehtävä: synnytä Aurinko maapallon pinnalle - mistä fuusiovoimassa on kyse ja miksi homma tökkii

Eteläiseen Ranskaan lähelle provencelaista Cadarachen kylää ollaan rakentamassa maailman ensimmäistä suurikokoista fuusiovoimalaa. Laitteen kokoonpanon loppusuora alkoi heinäkuun lopussa ja jos kaikki sujuu suunnitellusti, hörähtää fuusioreaktori toimintaan ensimmäisen kerran vuonna 2025.

Kyseessä on laite nimeltä ITER (International Thermonuclear Experimental Reactor), ja sitä tehty pitkään ja hartaasti. Sähköä se ei kuitenkaan tulee koskaan tuottamaan, sillä sen päätuote on tieto. Sen avulla voidaan ensimmäisen kerran testata miten fuusio toimii kaupallisen voimalaitoksen mittakaavassa ja miten fuusio sopisi mahdollisesti rutiininomaiseen energian tuotantoon.

Fuusio-optimisteille ITER on askel kohti saasteetonta, turvallista ja käytännössä rajattomasti saatavissa olevaa energiaa. Kriitikot muistuttavat fuusion monista hankaluuksista ja olettavat, että ITER tulee vain todistamaan sen, ettei tekniikka ainakaan tässä muodossa ole käytännöllistä.

Tiedeykkösessä on mukana ITER-hankkeen johtaja Bernard Bigot sekä mukana laitteen rakentamisessa lähes alusta alkaen ollut Petri Mäkijärvi. Fuusiovoimasta laajemmin ja ITERin kanssa eräällä tapaa kilpailevista tekniikoista – kuten niin sanotuista stellaattoreista – kertovat puolestaan Aalto-yliopiston plasmafyysikot Simppa Äkäslompolo ja Antti Snicker.

Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

Kuva: ITER