Sukellus faaraoiden hautoihin - mitä tutkijat ovat saaneet selville Tutankhamonista ja Ekhnatonista?

Onko faarao Tutankhamonin afrikkalaisuus unohtunut? Mm. tällaista pohtii Tiedeykkösessä arkeologi Minna Silver, joka on perehtynyt egyptiläiseen Tutankhamoniin (n. 1342-1325 eaa.) sekä hänen edeltäjäänsä, faarao Ekhnatoniin, joka on viimeaikaisissa tutkimuksissa osoittautunut nuorena kuolleen faaraon isäksi. Silver on tutkinut myös Tutankhamonin äitipuolta ja anoppia, kuningatar Nefertitiä.

Me länsimaalaiset olemme omineet Tutankhamonin sen jälkeen, kun englantilainen arkeologi Howard Carter löysi hänen hautansa Kuninkaiden laaksosta nykyisestä Luxorista vuonna 1922. Sitä ennen faaraon balsamoitu ruumis oli saanut maata koskemattomana pitkälti yli 3 000 vuotta.

Valtaistuimelle lapsena nousseen faarao Tutankhamonin elämä päättyi äkillisesti, mutta hän ehti tehdä Egyptissä suuria muutoksia. Poikafaarao luopui isänsä faarao Ekhnatonin eli Akhenatenin lanseeraamasta monoteismista ja palautti Egyptiin sen vanhan monijumalaisen uskonnon. Samalla myös vanha papisto sai asemansa takaisin. Faarao Ekhnaton julistettiin kerettiläiseksi ja hänen muotokuviaan ja piirtokirjoituksiaan alettiin tuhota. Mika Waltarin Sinuhe egyptiläisestä tutun Ekhnatonin aikaansaama uskonnollinen ja kulttuurinen vallankumous koki karun lopun.

Alle 20-vuotiaana kuolleen Tutankhamonin kuolinsyyksi on epäilty milloin epilepsiaa, milloin malariaa tai jopa murhaa. Nykyisillä tutkimusmenetelmillä häntä kohdanneista tapaturmista ja sairauksista on saatu uutta tietoa. Vaikka Tutankhamon on nykyään maailmankuulu, myös häntä itseään kohtasi pian hänen kuolemansa jälkeen damnatio mamoriae eli muiston kiroaminen.

Tutankhamonin ja hänen perheensä elämästä kertoo arkeologi Minna Silver ja toimittajana on Riikka Warras. Ohjelma kuuluu Yle Radio 1:n Afrikkalaiseen heinäkuuhun.

Kuva: Tutankhamonin kuolinnaamio (Alamy / All Over Press)